Afrikassa ja Lähi-idässä esiintyy alhaista älykkyyttä muuta maailmaa enemmän
Voisiko tälläistä otsikkoa löytää nykyisin valtamedian uutisoinnista? No ei voisi, koska se tulkittaisiin vähintäänkin rasismiksi, tai jopa natsismiksi. Sen sijaan valtamediasta voi löytää kirjoituksen otsikolla "Pohjois-Suomessa esiintyy alhaista älykkyyttää muuta maata enemmän". Muutamia mielenkiintoisia poimintoja artikkelista.
"Tutkimuksen mukaan vakavien kehitysvammojen taustalta löytyy vahvoja yksittäisiä geenivirheitä, kun taas lievemmät kehityshäiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenien yhteisvaikutuksesta. Tämä tuli tutkijallekin yllätyksenä.
– Se oli yllättävää ja odottamatonta, että lievemmät kehitysvammat (alhaisempi älykkyys) johtuvatkin monien geenien yhteisvaikutuksesta. Me emme osanneet ajatella, että näihin kehityshäiriöihin vaikuttavat sadat, jopa tuhannet geenit
Professori muistuttaakin, että esimerkiksi alhaisen älykkyyden siirtämistä lapselle ei voi ennaltaehkäistä.
– Se on niin monen geenin summa eikä sitä oikein voi tutkia, että tuleeko minulle kehitysvammainen lapsi. Biologia on monimutkaista ja sairauksien taustat ovat monimutkaisia"
Aika jännä juttu, että tässä kohtaa puhutaan pelkästään geeneistä, vaikka afrikkalaisten kohdalla kyse on kuulemma kaikesta muusta maan ja taivaan välillä kouluttamattomuudesta,ravinnosta ja valkoisten pahuudesta.
Artikkelista voi saada myös käsityksen, että Pohjois-Suomessa on paljon kehitysvammaisia, koska siellä ollaan liian läheistä sukua keskenään. Muistuttaisin, että se on pientä verrattuna moniin muslimaihin, joissa serkkuavioliitot ovat hyvin yleisiä. Serkkuavioliitot, ja vielä satojen vuosien jatkoma, vasta älykkyyttä laskevatkin. Näistäkään asioista ei ole uutisoitu mitään valtamedian kautta.
Toisaalla Iltasanomissa kerrotaan tutkimustuloksista, joissa suomalaisilla on Euroopan korkein älykkyysosamäärä. Vain jotkin aasialaiset kansat maailmasssa rankataan korkeammalle.
https://www.is.fi/tiede/art-2000000774832.html
Lisäksi suomen kieltä äidinkielenään puhuvilla oli korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla, joten tätä taustaa vasten tuo pohjoissuomalaisten alhaisempi tulos on kuitenkin muuhun maailmaan verratessa korkea.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Ilmoita asiaton viesti
Niistä kansoista löytyy kyllä vertailuja, jotka pärjäävät hyvin älykkyystesteissä, mutta niistä jotka pärjäävät huonomin täytyy mennä aina vuoteen 1995 ennen kuin juttuja löytyy.
https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-20…
Ilmoita asiaton viesti
Sisäsiittoisuudella ei välttämättä ole huonoja seurauksia. Ihmislajikin kuulemma on mennyt niin ahtaista, muutama tuhat yksilöä, pullokauloista läpi, että olemme täysin sukua keskenämme.
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/hyvat-ja-huonot-uu…
Ilmoita asiaton viesti
”Ihmislajikin kuulemma on mennyt niin ahtaista, muutama tuhat yksilöä, pullokauloista läpi”
Varmasti on, mutta ei se tarkoita etteikö se olisi aiheuttanut ongelmia tuolloin.
Lainaus linkkaamasi artikkelin viimeisestä lauseesta.
”Tästä tutkijat päättelevät, että vuorigorillojen perimä on selvinnyt vaarallisimmista mutaatioista jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten, minkä ansiosta sisäsiittoisuus ei ole lajille enää YHTÄ HAITALLISTA kuin se yleensä on”
Eli johpäätelmänä sisäsiittoisuus on enemmän tai vähemmän haitallista.
Ilmoita asiaton viesti
IS:n artikkelissa puhuttiin periytyvistä sairauksista. Asialla ei ole mitään tekemistä ns. kallonmittaajien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin, mutta sisäsiittoisuudella on paljonkin tekemistä kehityshäiriöiden (esim. mongoloidismi) yleisyyden kanssa. Ja nämä kehityshäiriöt ovat merkittävästi yleisempiä tiettyjen kulttuuripiirien keskuudessa kuin Euroopassa keskimäärin.
Ilmoita asiaton viesti
Lähi-idän muslimivaltioissa on vielä huomattavasti enemmän perinnöllisiä sairauksia esim. kehitysvammaa, siksikin vertailu on relevanttia.
Toiseksi Tatu Vanhasen tutkimusten mukaan, useissa Afrikan maissa lievästä älyllisestä kehitysvammasta kärsii valtaosa väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti
”..useissa Afrikan maissa lievästä älyllisestä kehitysvammasta kärsii valtaosa väestöstä.”
Se on heikkojen kasvuolosuhteiden seurausta.
Ilmoita asiaton viesti
Alhainen älykkyys on yleisintä siellä, missä lapsilla ja nuorilla on vaikeimmat olosuhteet. Se on olosuhteiden kautta ja vuoksi periytyvä ominaisuus, mutta ei geeniperimän syy, kuten ei sekään, että työttömien lapsista kasvaa muita useammin työttömiä aikuisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuossa on perää. Jos mato on syönyt osan aivoista, se heikentää tulosta älykkyystesteissä, mutta ei ole periytyvä syy.
Tyhmät eivät sitten osaa muuttaa olosuhteita kovinkaan hyvin itselleen ja jälkeläisilleen edullisiksi, paitsi ehkä muuttamalla älykkäämpien rakentamiin yhteiskuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö juutalaiset ole kärsineet koko historiansa ajan heikoista kasvuolosuhteista? Kuinka siis selität, että juutalaiset ovat tehneet kahdeksan kymmenestä merkittävästä keksinnöstä, joilla hyvinvointiamme on kohotettu. On asioita, jotka jokainen ymmärtää, mutta ne ovat asioita joista ei voi puhua. Kyseessä on Flynnin ilmiö tai sääntö: älykkyys nousee perhekoon pienetessä. En ole tavannut juutalaisnaista, jonka perässä taapertaa puolenkymmentä taaperoa, työntäen rattaissa pilttiä ja on samaan aikaan taas raskaana.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo95903.pdf
Ä lyllinen kehitysvammaisuus (jäljempänä
usein kehitysvammaisuus) on oirediagnoosi. ICD-10:n määritelmän mukaan se on
tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen – erityisesti kognitiivisten, kielellisten, motoristen ja sosiaalisten kykyjen alueella.
Diagnoosin pohjana olevan älykkyystason määrityksen tulisi pohjautua kaikkeen saatavissa
olevaan tietoon, kuten kliinisiin havaintoihin,
sopeutumiskykyyn (kulttuuritaustaa vasten tarkasteltuna) ja suoriutumiseen psykomotorisissa
testeissä.
Älyllinen kehitysvammaisuus jaetaan
lievään (älykkyys- tai kehitysosamäärä 50–69),
keskivaikeaan (35–49), vaikeaan (20–34) ja syvään (alle 20).
Kun testeissä suoriutuminen on
vuosien mittaan muuttunut, on havaittu älykkyyden normaalijakauman siirtymistä oikealle
(keskiarvo yli 100), mikä pienentää erityisesti lievästi kehitysvammaisten määrää.
Kohdeväestöjen omien normaalijakaumien muodostaminen ei ole ratkaisu, koska se poistaisi väestöjen välisen vertailukelpoisuuden. Tätä kutsutaan
»lievän kehitysvammaisuuden dilemmaksi».
Kehitysvammaisuutta osana monimuotoista
jatkumoa valaisevat seuraavat tutkimustulokset
(Ek ym. 2004). Tukholman läänin yhden kunnan kaikista 591 neljäsluokkalaisesta 3 % oli
kehitysvammaisia (älykkyysosamäärä pienempi kuin 70). Tämän lisäksi muita merkittäviä
oppimisvaikeuksia esiintyi seuraavasti: 6 %:lla
tasaisen heikko taso, 6 %:lla matala normaalitaso ja kielellistä heikkoutta, 3 %:lla heikko
taso yhdistyneenä lisääntyneeseen häiriöalttiuteen ja 5 %:lla normaali älykkyys mutta tarkkaavuuden ongelmia.
Näitä oppimisvaikeuksia
selittävät sekä geneettiset että ympäristötekijät.
Ajatellaan, että ne toisaalta ovat ilmentymä populaation geenipoolista ja toisaalta liittyvät sosiaalisesti ongelmaisiin ympäristöihin, joissa voi
esiintyä aivojen kehityksen kannalta haitallista
ravitsemusta ja sosiaalista vuorovaikutusta (ks.
myös Mannerkoski ym. tässä numerossa).
Älyllisen kehitysvammaisuuden syistä on
useita hyviä tutkimuksia. Otan tässä esimerkiksi Yeargin-Allsoppin ym. (1997) ja Strømmen ja
Hagbergin (2000) väestöpohjaiset tutkimukset
Atlantasta Yhdysvalloista ja Akershusista Norjasta (taulukko). Lukujen erot selittyvät osin
Strømmen »biopatologisella» diagnoosilla, jossa
ryhmittelyyn riitti pelkästään sen kannalta riittävä diagnoosi.
Pohjois suomessa onkin laittomuuksia ollut kehitysvammaisten hoidossa,kuten koko suomessa.Tällaisten Mengelien ja muiden olisikin parempi muistaa se,että kaikilla on ihmisarvo ja oikeudet.Toimittajan epäpätevyys näkyy siinä,kuinka hän toistelee jatkuvasti alhaista älykkyyttä ,tietämättä koko asiasta yhtään mitään.
”Seuraavaksi tutkijat aikovat kerätä vielä isomman aineiston ja tutkia mielenterveyden häiriöitä vielä tarkemmin”
https://verneri.net/yleis/mielenterveyden-ongelmat…
https://www.tukiliitto.fi/tietoa-kehitysvammasta/
Kuinkahan paljon suomessa on älyllistä kehitysvammaisuutta loppupelissä kun maassa on 100 000 -150 000 ihmistä joilla ei ole diagnoosia mutta älyllisen kehityksen häiriöitä kyllä.Nykyään varmasti paljon enemmänkin.Pitäisi testata myös Arkadianmäen kaikki siellä istuvat sekä sinne pyrkivät.Miten kävisi jos suomessa tutkitaan kaikki kunnat ja kaupungit?EU kansainvaelluksen suomeen ja eu alueelle tulleet henkilöt,paljonko siellä on älyllistä kehitysvammaa?
Ilmoita asiaton viesti
“Aika jännä juttu, että tässä kohtaa puhutaan pelkästään geeneistä“…
On olemassa suomalainen tautiperintö, tarkoittaa että on noin 40 perinnöllistä sairautta, jotka ovat Suomessa, osa myös Pohjois-Ruotsissa, huomattavasti yleisempiä kuin muualla maailmassa, vaikkeivät ne tosin yleisiä sairauksia ole myöskään Suomessa eivätkä Pohjois-Ruotsissa. ”Sallan tauti” lienee näistä tunnetuin.
Suomi on juuri noiden perinnöllisten sairauksien osalta kaksoistutkimuksen kultamaa.
Luettelo taudeista:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_tautiperintö
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyyteen vaikuttaa toki muutkin asiat kuin geenit, mutta geenien vaikutus aikuisiällä on jopa 60 prosenttia
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/2016053121654621
Ilmoita asiaton viesti
Älyn kehitys kuulemma loppuu parikymppisenä. Siitä etiäpäin viisastutaan kokemuksen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
En olisi aivan noin pessimisti. Uskon, että älyäkin voi kehittää iän myötä, jos siihen pureutuu. Potentiaali ilmeisesti on korkeimmillaan noin 20 vuoden iässä.
Ilmoita asiaton viesti
ICD-10-tautiluokituksen määritelmä kehitysvammaisuudesta
Suomessa on käytössä WHO:n ICD-10-tautiluokitus, jossa kehitysvammaisuutta määritellään seuraavasti:
”Älyllinen kehitysvammaisuus on tila, jossa mielen kehitys on estynyt tai epätäydellinen. Heikosti kehittyneitä ovat erityisesti kehitysiässä ilmaantuvat taidot eli yleiseen älykkyystasoon vaikuttavat älylliset, kielelliset, motoriset ja sosiaaliset kyvyt. Älylliseen kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä tai olla liittymättä mitä tahansa muita henkisiä tai ruumiillisia häiriöitä.”
Luokituksessa kehitysvammaisuus jaotellaan neljään eri asteeseen: lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaan.
Kehitysvammaisuuden diagnosointi perustuu ICD-10-luokitukseen.
Kehitysvammaisuuden astetta arvioidaan älykkyystesteillä
ICD-10-luokituksen mukaan älyllisen kehitysvammaisuuden astetta arvioidaan vakioiduilla älykkyystesteillä. Niitä voidaan täydentää asteikoilla, joilla mitataan sosiaalista sopeutumista tietyssä ympäristössä. Mittaukset ilmaisevat älyllisen kehitysvammaisuuden asteen likimäärin. Diagnoosi riippuu myös taitavan arvioijan tekemästä älykkyystason kokonaisarviosta.
Älylliset kyvyt ja sosiaalinen sopeutuminen voivat muuttua ajan mittaan ja parantua harjoittelun ja kuntoutuksen avulla lähtötasosta riippumatta, joten diagnoosin tulisi perustua nykyhetken toimintatasoon.
https://verneri.net/yleis/laaketieteellinen-nakokulma
Ilmoita asiaton viesti
Monien henkilöiden kehitysvammaisuus johtuu muutoksissa perintötekijöissä, siis kromosomeissa tai geeneissä, ja monesti nämä myös ilmenevät seuraavassa polvessa eli henkilön lapsilla.
Lievästi kehitysvammaisten vamman syy ei kuitenkaan välttämättä ole minkään yhden, selkeiden sääntöjen mukaan periytyvän tekijän aiheuttama, vaan liittyy yleisemmin älykkyyden monien muotojen erilaiseen ilmenemiseen henkilöllä ja jo hänen vanhemmillaan, eli perimän ja olosuhteiden yhteiseen vaikutukseen.
Kehitysvammaisuuden syy voi olla myös raskaudenaikainen tai lapsuudessa saatu ulkoinen vamma tai aivosairaus, joka ei ollenkaan ole periytyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää. Aika iso osa älykkyydestä on tullut tänne lähi idästä. Jopa jeesuksen opit. Sorry jeesus oli vitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Jännää.Aika iso osa älykkyydestä on tullut tänne lähi idästä. Jopa allahin opit. Sorry allah oli vitsi.
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntevaa syvällistä pohdintaa aiheesta, Jordan Bernt Peterson on kanadalainen kliininen psykologi, kirjailija ja psykologian professori Toronton yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat psykologiset poikkeavuudet sekä sosiaali- ja persoonallisuuspsykologia.
https://www.youtube.com/watch?v=m91vhePuzdo
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of…
Ilmoita asiaton viesti
Julkisuudessa hassusti jätettiin huomioimatta, että vaikka saamelaisilla on isompi hajonta, he johtavat suomalaisia yhdellä pisteellä. 🙂 Näissä tutkimuksissa on vaikeutensa, koska saamelaisia on hyvin vähän. Sama (hajonnan suuruus) näkyy Euroopan geeni- ja habloidikartoissakin.
Ilmoita asiaton viesti
Myös lapsuuden ravinnon saannilla on ilmeisesti vaikutusta älykkyyteen. Proteenin määrällä ja laadulla. Samoin valkuaisten määrällä. Hyviä kala ja lihaproteiineja + valkuaisia. Monissa köyhissä maissa ei ole tietoa asiasta. Eikä välttämättä edes mahdollisuuksia, vaikka tietoa olisi. Eikä kala ole kuulunut kaikkialla ruokapöytään. Suomessakin nyky ilmastovouhotuksessa kala luetaan lihan syöntiin, kuten kanakin. Lienee tällä vaikutusta suomessakin lasten kehitykseen tulevaisuudessa, jos sokeasti mukaan lähdetään. Ainakin pilleribisnes kasvaa.
Kysymys on myös mittaustavoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Proteenin määrällä ja laadulla. Samoin valkuaisten määrällä”.
Mitä eroa on proteiinilla ja valkuaisaineella?
Ilmoita asiaton viesti
Ne ovat synonyymejä toisilleen.
Synonyymien käyttö, myös epähuomiossa tehtynä, saa usein saivartelijat triggeröitymään.
Ilmoita asiaton viesti
Språket kan inte tillåtas förfalla hur som helst.
Ilmoita asiaton viesti
Ylempänä Martti Nurmi linkkasi tämän Soinivaaran kirjoituksen keskusteluketjuun.
http://www.soininvaara.fi/2007/10/25/ovatko-alykky…
Soininvaara ei siis tiedä johtuuko afrikkalaisten alhaisempi älykkyys geeneistä. Soinivaara ei siis tiedä onko hän itse rasisti:) Rasismi näyttää olevan hyvin aikasidonnainen juttu. Vuonna 2015 Petteri Orvon mukaan on rasismia epäillä turvapaikanhakijoiden motiiveja. Muutamia viikkoja myöhemmin hän itse sanoin, että valtaosa turvapaikanhakijoista on elitasopakolaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Huomionarvoista on joka tapauksessa alueellisten erojen merkittävyys Suomessa:
”Koillismaan alueella kehitysvammoja, skitsofreniaa ja alhaista älykkyyttä esiintyy jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muualla maassa.”
Ilmoita asiaton viesti
Mitä jos jotkut tutkisivat suomenruotsalaisten sisäsiittoisuutta, ja tautiperimää. Muistaakseni esim. Kennedyn syndroomaa esiintyy lähinnä vaan suomenruotsalaisilla.
Mutta sitä ei takuulla tutkita, tästä 5% vähemmistöstä ei ylipäätään saa sanoa mitään negatiivista.
Ilmoita asiaton viesti